Sivut

Yhdistys

Lounais-Suomen Kesyrotat ry on perustettu 16.02.1992 nimellä Turun ja Porin läänin Kesyrottakerho. Yhdistykseksi rekisteröityminen tapahtui 06.02.1995. Lounais-Suomen Kesyrotta- ja Gerbiiliyhdistys ry. 2016 nimi vaihtui jälleen ja on nyt siis Lounais-Suomen kesyrotat ry. Yhdistyksen tarkoituksena on saattaa yhteen Lounais-Suomen alueella asuvia kesyrottaharrastajat.

Yhdistys järjestää vuosittain näyttelyitä ja erilaisia muita tapahtumia ja se julkaisi Rapina-nimistä jäsenlehteä, joka ilmestyi sähköisenä vuonna 2014. Yhdistyksen kotipaikka on Turku, mutta erityisesti näyttelyitä järjestetään myös muissa kunnissa. Jäseneksi voivat toki liittyä kauempanakin asuvat.







LOUNAIS-SUOMEN KESYROTAT  RY:N SÄÄNNÖT

1 § NIMI JA KOTIPAIKKA



Yhdistyksen nimi on Lounais-Suomen Kesyrotat ry ja sen kotipaikka on Turku.



2 § TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT



Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Varsinais-Suomi. Yhdistyksen tarkoituksena on saattaa yhteen Lounais-Suomen alueella asuvia kesyrottaharrastajia, syventää jäsenistönsä tietoa alaistensa jyrsijärotujen oikeasta ja asiallisesta hoidosta sekä hälventää ennakkoluuloja rottien lemmikkinä pitoa ja kasvattamista kohtaan. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää toiminta-alueella rottanäyttelyitä, lajiesittelyjä ja jäsentapahtumia. Yhdistys on Suomen kani- ja jyrsijäliitto ry:n jäsen. Yhdistys noudattaa Suomen Kesyrottayhdistys ry:n näyttelysääntöjä- ja muita sääntöjä sekä ylläpitää yhteistyötä näiden kanssa. Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi halutessaan periä jäsenmaksuja.



3 § JÄSENET



Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä yhdistyksen alaisista roduista kiinnostuneet henkilöt. Jäsen voi olla joko varsinainen-, nuoriso-, perhe- tai kannatusjäsen.



VARSINAINEN JÄSEN on 15 vuotta täyttänyt henkilö, joka maksaa vuotuisen jäsenmaksun. Varsinainen jäsen voi tulla valituksi yhdistyksen hallitukseen.



NUORISOJÄSEN on alle 15-vuotias henkilö, joka maksaa vuotuisen nuorisojäsenmaksun. Nuorisojäsen maksaa pienempää jäsenmaksua kuin varsinainen jäsen. Nuorisojäsen ei voi tulla valituksi yhdistyksen hallitukseen.



PERHEJÄSEN voi olla henkilö, jonka ruokakunnassa on yhdistyksen varsinainen jäsen tai nuorisojäsen. Perhejäsen maksaa pienempää jäsenmaksua kuin varsinainen jäsen. 15 vuotta täyttänyt perhejäsen voi tulla valituksi yhdistyksen hallitukseen. Perhejäsen ei saa omaa yhdistyksen jäsenjulkaisua.


KANNATUSJÄSEN voi olla henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka maksaa vuotuisen kannatusjäsenmaksun. Kannatusjäsen ei voi tulla valituksi yhdistyksen hallituksen jäseneksi.



Jäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruuden kullekin jäsenryhmälle päättää edellisen kalenterivuoden syyskokous.



Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle, tai ilmoittamalla eroamisesta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä hallituksen päätöksen nojalla, jos hän toimii yhdistyksen tarkoitusperien tai sääntöjen vastaisesti, tai on erotettu Suomen kani- ja jyrsijäliitto ry:n alaisesta yhdistyksestä.



4 § HALLITUS



Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri sekä vähintään kaksi (2), mutta enintään viisi (5) muuta jäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi on kalenterivuosi. Hallituksen tehtävänä on edustaa yhdistystä sekä panna toimeen yhdistyksen kokouksen päätökset. Hallitus valitsee rahastonhoitajan keskuudestaan tai sen ulkopuolelta. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estyneenä varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa.



5 § YHDISTYKSEN NIMEN KIRJOITTAMINEN



Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai sihteeri, kaksi yhdessä.



6 § TILIT



Yhdistyksellä on yksi syyskokouksessa valittu toiminnantarkastaja sekä yksi varatoiminnantilintarkastaja. Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajalle viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään yhtä (1) viikkoa ennen kokousta.



7 § YHDISTYKSEN KOKOUKSET



Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on toimitettava viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta sähköisenä jäsenkirjeenä, joko lähettämällä kutsu kirjallisena kullekin jäsenelle tai julkaisemalla kutsu yhdistyksen julkaisemassa jäsenjulkaisussa. Kokouskutsun mukaan liitetään esityslista. Kokouksessa ei voida tehdä päätöstä muista kuin kokouskutsussa mainituista asioista. Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä ennen maaliskuun loppua ja syyskokous marras-joulukuussa. Yhdistys voi kokoontua ylimääräiseen kokoukseen hallituksen katsoessa siihen olevan aihetta, kun kokous niin päättää tai kun yksi kymmenesosa (1/10) äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti vaatii hallitukselta määrätyn asian käsittelemistä varten. Yhdistyksen kokouksessa on jokaisella varsinaisella jäsenellä ja 15 vuotta täyttäneellä perhejäsenellä äänioikeus ja jokaisella äänioikeutetulla yksi ääni. Yhdistyksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaalit arvalla. Muutoin päätökseksi tulee kokouksen puheenjohtajan kannattama mielipide.



8 § YHDISTYSKOKOUKSESSA PÄÄTETTÄVÄT ASIAT



Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Kokouksen avaus

2. Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin ja kahden pöytäkirjantarkastajan, jotka tarvittaessa toimivat myös ääntenlaskijoina.

3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. Hyväksytään kokouksen esityslista

5. Esitetään tilinpäätös ja hallituksen toimintakertomus sekä toiminnantarkastajan lausunto.

6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä sekä toimintakertomuksen vahvistamisesta.

7. Hallituksen esittämät tai muut kokouskutsussa mainitut asiat.

8. Kokouksen päätös.



Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Kokouksen avaus

2. Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin ja kahden pöytäkirjantarkastajan, jotka tarvittaessa toimivat myös ääntenlaskijoina.

3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. Esitetään toimintasuunnitelma seuraavalle kalenterivuodelle.

5. Päätetään toimintasuunnitelman hyväksymisestä.

6. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja seuraavaksi kalenterivuodeksi.

7. Valitaan hallituksen sihteeri seuraavaksi kalenterivuodeksi.

8. Valitaan hallituksen muut jäsenet seuraavaksi kalenterivuodeksi.

9. Valitaan tilintarkastaja ja varatilintarkastaja seuraavaksi kalenterivuodeksi.

10. Hallituksen esittämät tai kokouskutsussa mainitut asiat.

11. Kokouksen päätös.



Yhdistyksen jäsenillä on aloitteenteko-oikeus yhdistyksen kokouksissa. Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosi- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti jollekin hallituksen jäsenelle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.



9 § SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA YHDISTYKSEN PURKAMINEN TAI LAKKAUTTAMINEN



Päätös yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä kahdessa peräkkäisessä kokouksessa, joista toisen on oltava sääntömääräinen jäsenkokous. Kokouksien välillä on oltava ainakin kuukausi. Purkautumispäätöksen on kummassakin kokouksessa saatava vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkamisen jälkeen varat luovutetaan purkamisesta päättävän jäsenkokouksen päätöksen mukaisesti eri eläinsuojeluyhdistyksille.



10 § MUUTOIN NOUDATETTAKOON MITÄ YHDISTYSLAISSA SÄÄDETÄÄN.